Yleistä

Anttila on 350 asukkaan kylä Pohjois-Valkealassa. Kylän vahvuuksia ovat runsasmuotoinen ja vahva yritystoiminta perinteisen maatalousyrittäjyyden ohella sekä ”Hevoskylän maine”.
Karjataloustilojen määrä on vähentynyt vuosien saatossa ja jäljellä olevien tilojen yksikkökoot ovat kasvaneet. Karjataloudesta luopuneissa tiloissa on siirrytty viljanviljelyyn
ja tämä on mahdollistanut kodin ulkopuolisen työssäkäynnin. Kylässä on runsaasti erilaista yritystoimintaa mm. kone- ja metsäkoneurakointia, majoituspalvelua, uudis- ja saneerauspalvelua,
ohjelmapalvelun tarjontaa, saha, hirsimökkien toimittaja, parturi-kampaamo jne. Kylässä on ratsastuskoulu ja ravitalli. Anttilan hevoskasvattajilla on myös oma harjoitusravirata ja vuosittain
järjestettävät ravit ovat jokakesäinen tapahtuma johon ihmisiä saapuu pitkistäkin matkoista.

Anttila on sekä pinta-alaltaan että asukasmäärältään Valkealan suurimpia kyliä. Vanhoja kantataloja on kymmenen ja isäntiä oli jo 1500-luvulla lähes kaksikymmentä. Kylännimi Anttila ilmestyi asiakirjoihin vasta 1500-luvulla.
Kylässä on ilmeisesti ollut Anttila niminen talo, joka on saanut nimensä ensimmäisestä isännästään Antista. Anttilan vanhempi ja alkuperäinen nimi oli Metsänneä (Medhsenenä).
Metsännenä ei esiinny paikannimenä muualla Suomessa.

17.9.1980 runsaslukuinen joukko kyläläisiä mukanaan sen aikainen Valkealan kunnanjohtaja Ilpo Mäkinen kokoontuivat Jukolaan tarkoituksenaan perustaa ensimmäisten joukossa Valkealaan Anttilan kylätoimikunta.
”Maaseutu tarvitsee kaikenlaista väkeä, elinkeinoja, sekä joustavia maaseutuolosuhteisiin sopeutuvia palveluja.
Kylätoimikunnan tehtävänä ja tavoitteena on avata ihmisten silmät näkemään asioita uusista näkökulmista ja saada alueen väestö arvostamaan sekä omaa, että toisten työtä.” sanoi Ilpo Mäkinen.
Kylätoimikunta rekisteröitiin Anttilan kyläyhdistykseksi vuonna 1995. Yhdistyksen säännöissä sen tarkoitukseksi määriteltiin kylän asukkaiden etujen ajaminen, viihtyvyyden ja yhteishengen lisääminen, perinteiden vaaliminen sekä
kaikinpuolinen hyvinvoinnin edistäminen kylässä. Kyläyhdistys pyrkii järjestämään vuosittain kyläläisille erilaisia tapahtumia. Perinteiseksi ovat tulleet jokavuotinen Karjala-turnaus matka, entisten ja nykyisten anttilalaisten kesäpäivä Jukolassa,
elonkorjuujuhla ja jääkiekkoturnaukset kylien kesken. Kylässä on jääkiekkokaukalo, jonka jäädyttämisestä ja ylläpidosta vastaa kyläyhdistys, ja kesällä 2010 aloitettiin jalkapallokentän perustaminen.
Anttilan kylä on valittu Kymenlaakson vuoden kyläksi vuonna 1989.

Kylän nykyinen asutus on sijoittunut lähinnä kyläalueen keskiosaan Pienen-Salpausseläneteläpuolisille mäkimaille. 1700-luvun lopussa asutusta oli eniten Alakylässä, jonne olimerkitty 12 taloa. Keskkylässä nykyisen Seppälän tienoilla oli 7 taloa ja yläkylässänykyisen Jaakkolan talon ympärillä oli 4 taloa. Mietunahossa oli 7 taloa. Myös Kansikkaallaoli asutusta jo 1500-luvulla, vaikka kylä olikin myöhemmin autiona. Vanhin Anttilan asutuson ollut joko Alakylässä tai Keskkylässä. Perimätiedon mukaan ”Antti on ollut seensimmäin asukas …ne on puhunut tät Seppälää et se siin oj jossain asunnut”.Ensimmäinen asuinpaikka olisi ollut Keskkylän Seppälän kaivon luona. Mietunahonkantatalot Skyttä ja Konka olivat muuttaneet Anttilan vanhastakylästä kylän yhteiselle metsämaalle jo ennen vuotta 1626. Vielä v. 1766 näillä taloilla oli kylänyhteisessä pellossaKeskkylässä omia sarkoja.

Hallinnollisesti on Anttila kuulunut 1500-luvulta alkaen Vehkalahden Selänpäännautakuntaan. Anttilalla ei ole tytärkyliä mutta itse se voisi olla Selänpään vanha tytärkylä.Vahvin todiste tästä on Erik Akselinpoika Tottin rajatuomio vuodelta 1458, jossa Suur-Selänpään raja idässä kulkee Säynätnuorasta Kalalammin ja Haukkajärvensaaren kauttaLuhtalampeen, elikkä Anttilan itä- ja eteläpuolitse. Lisäksi eräät paikat, mm. Silta-ahovanhankylän naapurissa luoteessa olivat isossajaossa Selänpään ja Anttilan riitamaata.Muutenkin rajat Selänpäätä, Valkealaa ja Pihlajasaarta vasten olivat vielä isossajaossaosittain riidanalaisia ja epäselviä, vaikka niitä oli käyty useaan otteeseen 1600-luvulla.

Nykyään Anttila on sekä pinta-alaltaan että asukasmäärältään Valkealan suurimpia kyliä.Vanhoja kantataloja on kymmenen. Isäntiä oli jo 1500-luvulla lähes kaksikymmentä.Kylännimi Anttila ilmestyy asiakirjoihin vasta 1560-luvulla. Kylässä on ilmeisesti ollut Anttilaniminen talo, joka on saanut nimensä ensimmäisestä isännästään Antista. Anttilanvanhempi ja alkuperäinen nimi oli Metsännenä (Medhsenenä). Metsännenä ei esiinnypaikannimenä muualla Suomessa. Nimi on annettu ilmeisesti Selänpään vanhasta kylästäkäsin. On ehkä katsottu, että Selänpäästä Peuhkursuon taakse siirtyneiden talot sijaitsevatmetsän nenässä eli suuren metsäalueen niemekkeessä.

Anttilan kylänosista Kansikas on ollut alkuaan talo Kansikas nimisen lammen Kansikkahallamp, Kanzika Lamb), nykyisen Kotolammen lounaispuolella. Talo on ollutolemassa jo ainakin 1500-luvulla, sillä paikalla on asunut Per Olssn Kaniska 1574. 1600-luvulla tämä kylänosa oli autiona. Kansikkaan paikannimiä on Valkealan lisäksiMäntyharjussa ja Salmissa. Valkealan Kansikas (Kansikkaanlampi) lienee saanut nimensäsiitä, että siinä on ollut jonkinlainen kasvillisuuden (suon) muodostama kansi. Perimätiedonmukaan Kansikas on saanut asukkaansa Anttilasta.

Niinikään Anttilan vanhastakylästäasutetun Mietunahon nimi (Meten ahon sarj 1646) johtuu paikalla olleen ahon nimestä.Mietunaho on aivan ilmeisesti ollut Miettulan Miettujen vanha omistus.Anttilassa on melkoinen liuta nimiä jotka voidaan tulkita muualta Valkealasta tapahtuneennautinnan jäljiksi. Tällaisia alueita voidaan olettaa olevan ainakin: Kippari (Skipparila), Mietunaho (Miettula), Toikanmäki (Toikkala), Mankki (Skipparila).

Anttilalla on erikoisasema Valkealan kylien joukossa. Kylän mailta on tavattupoikkeuksellisen paljon paikannimistöä, joka todistaa, että muilla Valkealan kylillä on olluttäällä takamaita. Toisaalta kylä ei voi olla pitäjän nuorimpia, koska siellä oli jo 1500-luvunpuolivälissä vankka asutus.Ennen vakinaista asuttamista Anttila on jäänyt syrjään erämiesten pääkulkuväylistäValkealan reitistä, Sisemmästä Salpausselästä ja Pohjois-Valkealan vesireiteistä. Missämäärin mutkikasta Torasjokea on käytetty, on epäselvää. Pitäjän ulkopuolista eräilyä ontullut ainakin idästä ja koillisesta. Harvinaisen paljon on eräilyä tapahtunut Suomenniemensuunnalta. Sen sijaan Saimaan etelärannoilta kulkeminen tänne on ollut niukkaa. Tämänitäisen eräilyn ajoittaminen on vaikeaa (ehkä 1200-1400?). Läntisen eränkäynnin merkitalueella ovat niukkoja.

Pääosa kylän läntisestä nimistöstä on hämäläismurteisienasuttajien tuomaa. Anttila on ollut Selänpään itälaidalla olevaa pitäjänmetsää,metsännenää, jossa Kipparit, Mietut, Toikat, Mankit, Inkeroiset ym. ovat kaskenneet javiljelleet niittyjään. Selänpään vanhan asutuskeskuksen maantarve on kuitenkin keskiajanlopulla, ehkä jo 1200-luvulta alkaen kasvanut niin suureksi, että Metsännenään onperustettu taloja, jotka 1400-luvulle tultaessa kasvoivat suureksi kyläksi. Asuttajat olivat Selänpään hämäläisvoittoista väestöä, sen osoittaa läntisen eli hämäläisen nimistöelementin lukuisuus. Joukossa on ollut karjalaisiakin, ehkä hekin Selänpään kauttatulleita.

Markku Kansikas 11.7.2007